" Itse en ole tavannut ketään joka ei kykenisi lauluja kirjoittamaan, enkä usko tapaavani...

" I haven't yet met a person unable to write music, nor I believe I ever will...

" Jag har ännu inte träffat någon som inte kan skriva musik, och jag tror inte att jag någonsin kommer att vilja...

Next page

1


Tervetuloa tekemään biisejä

Oletko tehnyt omaa musiikkia,

oman biisin, tai toivonut että voisit? Siinä tapauksessa tämä opas on sinulle, oman tekemisen tueksi. Jos et ole vielä saanut ensimmäistä kappaletta tehtyä, saatat epäillä onko sinusta siihen. Älä epäile! Puhuessa ihminen rytmittää äänteitä, vahvistaa ja alleviivaa sanoja äänenvoimakkuutta muuttamalla, muuntelee puhenuotin korkeutta. Siinä sitä jo on: musiikki on ihmiselle yhtä sisäsyntyistä kuin puhe. Todistan sen sinulle: tämän oppaan avulla sinä voit tehdä oman uuden biisin yhdessä päivässä riippumatta siitä osaatko soittaa mitään soitinta tai tiedätkö mitään musiikin teoriasta...

Hyvän biisin tekeminen on upea kokemus, mutta myös vaikea korkea tavoite. Yhtä vaikeaa kuin on sen sanominen, mitä todella tarkoitan juuri niin kuin sen tarkoitan. Tai yhtä vaikeaa kuin kirkastaa sanoiksi vatsanpohjaan osuva elokuvan synopsis. Onneksi biisissä voi pelkkien sanojen lisäksi tummentaa, valaista, sumentaa, kirkastaa, tai vain nostaa kauniiksi sävelten ja rytmien tyylittelyllä. Tässä oppaassa oman musiikin tekemistä tutkaillaan sekä tekstin, sävellyksen että oman musiikin tuottamisen tasolla.

Demon teossa kätevin työkalu on tietokone ja ilmainen tai kaupallinen äänitysohjelma. Jos olet jo taitava soittaja, vie äänityssofta demosi uudelle tasolle. Samalla se on havainnollinen työkalu soittotaidottomalle ja taiturille tutkia biisin rakenteita. Laita siis tietokone käyntiini ja lataa käyttöösi jokin kaupallinen tai ilmainen ns. Digital Audio Workstation (DAW) ohjelma. Ajantasaisin tieto hyvistä ratkaisuista löytyy netistä hakemalla, ja oheinen video auttaa aloittelevaa kotituottajaa alkuun. Ohjelman käytön opettelu voi vaatia kokeiluja ja sinnikkyyttä, mutta jos haluat oppia lisää oman musiikin tekemisestä, on se hyvin käytettyä aikaa.

”Mä mista laulun aiheet saan”, kysyi aikoinaan Reino Helismaa. Omat vastauksesi kannattaa hakea tekemällä biisejä. Joku löytää sanottavansa leikkimällä sanojen kanssa, toinen suunnittelee ja piirtää mind map -tyyppisiä sanaverkostoja. Kolmas ehkä käy läpi sarjan instagram-kuvia ja kirjoittaa ylös niiden herättämiä huomioita tai tuntemuksia. Neljäs ei mieti biisin aihetta ensin lainkaan, vaan soittaa kitaraa tai tuottaa tunnelmaa luovan äänimaiseman tai elektronisen rytmikkään ”biitin” ja hakee sen jälkeen musiikin tunnelmista sanoja. Sinä olet tekijä, sinä päätät.

Myös tämän oppaan luvut voi lukea haluamassaan järjestyksessä. Ensimmäinen luku pohtii erilaisia tapoja saada sana- ja ideavirta liikkeelle, toisessa pohditaan melodisen säkeistön kirjoittamista, kolmannessa luodaan biisille kokonaisrakenne ja alustava demo, neljännessä mietitään biisin tuotantoa ja valmistellaan demon julkaisemista. Oppaasta löytyy lisäksi lukuihin kytkeytyviä videoita, joissa asioihin tartutaan havainnollisesti, sekä erilaisia lyhyitä liitteitä, kuten tämä lyhyt Biisintekijän sanasto.

Oman musiikin tekemisen tapoja on yhtä monia kuin tekijöitä, ja kun pääset vauhtiin niin voit etsiä oman tiesi, mikä sinulle toimii. Jos teet nyt ensimmäistä biisiäsi, ehdotan että aloitat tekstistä ja etenet oppaan lukujen mukaisessa järjestyksessä. Riemukasta biisintekoa! 


Mitä tarvitsen biisintekemiseen?


Biisintekijän perussanasto

Kun puhutaan biisinteosta, käytetään joitain musiikkiin tai sanataiteeseen liittyviä käsitteitä, jotka on hyvä tuntea. Jos nämä lyhyet johdannot herättävät tiedonnälän, löytyy lisää tietoa mm. netistä.

A | B | D | I | K | R | S | T | V


A

AABA

Perinteinen populaarimusiikillinen biisin rakenne, jossa on useita toisiaan seuraavia säkeistöjä sekä yksi B-osa: ”bridge” tai ”middle eight”. AABA:ssa B-osa on vähän kuin kertsi joka ei toistu vaan tulee vain kerran keskellä biisiä tai kun esimerkiksi kaksi kolmannesta biisistä on mennyt.

B

Biitti

[beat] Alun perin elektronisesti tuotettu rytminen tausta, jonka varaan kappale rakentuu. Nykyisin biitillä tarkoitetaan usein biisin koko musiikillista pohjaa bassoineen ja mahdollisine soinnullisine komppeineen - tällöin biitti on koko biisi pois lukien melodia ja sanat. Biitin tekijä on tuottaja (”producer”) kun taas melodian ja sanat tekee ”topliner”.

D

DAW

Digital Audio Workstation viittaa tietokoneohjelmaan, jonka avulla voit äänittää, tuottaa ja miksata musiikkia tietokoneellasi. Tällaisia äänitysohjelmia ovat mm. Pro Tools, Logic ja Reaper. Kaupallisten ohjelmien ilmaiset testiversiot (mm. Pro Tools First sekä Reaper) tarjoavat mahdollisuuden testata omien demojen tekemistä maksutta. Ne tukevat myös ns. ”plugareiden” (plug-in) käyttöä. Plugarit ovat äänityssoftaan kytkettäviä lisäohjelmia, jotka voivat olla esim. efektejä (reverbit, ekvalitaattorit, kompressorit jne) tai virtuaalisoittimia.

I

Intro

[i] Musiikillinen johdanto. Usein kertsibiisin intro sisältää jotain sellaisia kertsissä kuultavia elementtejä, jotka auttavat tunnistamaan biisin. Tällöin intro kertoo kuulijalle heti kättelyssä että ”hei, tää on nyt tämä biisi”. Yksinkertaisimmillaan intro on vain pätkä säkeistön komppia ilman laulua. Outro on vastaavasti kappaleen päättävä osio.

K

Kertosäe

[B-osa, chorus] Samalla melodialla ja (lähes aina) samoin sanoin toistuva osa, joka yleensä kiteyttää biisin sanoman. Usein kertosäkeen eli kertsin ensimmäiset sanat sisältävät biisin otsikon. Englanninkielinen ”chorus” viittaa myös yhdessä laulamiseen, ja usein kertosäe on luonteeltaan mieleen painuva ja yhteislaulumainen. Joskus kertosäettä edeltää erillinen pre-chorus (”esikertsi”) tai sen jälkeen voi tulla post-chorus.

Kertsibiisi

Yleisnimeke kappaleille, joissa on toistuva kertosäe. Tyypillinen perusrakenne on säkeistö – kertosäe – säikeistö kertosäe (ABAB), mutta osia voi olla myös enemmän, esim. i A A silta B i A silta B C B B. Useimmat popbiisit ovat kertsibiisejä.

R

Riimi

[eli loppusointu] Poplaulujen laulutekstit ovat tyypillisesti rytmikkäitä ja usein niissä vahvistetaan rytmin tuntua riimeillä. yhden tavun riimi (sisältää/ lampaan pää) perustuu samalle vokaalipäätteelle, jota edeltää eri konsonantti (pää / tää). Riimi voi olla myös useamman tavun tai jopa koko sanan mittainen, jolloin vain ensimmäinen konsonantti on eri (rakastaaa / pakastaa). Riimien lisäksi popissa käytetään erilaisia ”mukariimejä” (soundalike rhymes). Näissä riittää kun sanan päättävä vokaaliäänne voidaan laulaessa lausua suurin piirtein samankuuloisesti.

Riimikaava

Loppusoinnulliset sanat esiintyvät tyypillisimmin säkeistön tai kertosäkeen rivien lopuissa. Esim. neljän rivin säkeistö ”Biisi on pelkkä harjoitus / Sanoja, lauseita vaan / Oppiminen sen tarkoitus / Biisejä rakennetaan”. Tässä riimipareja löytyy rivien 1 ja 3 sekä 2 ja 4 lopuista: riimikaava on tällöin a-b-a-b. Toinen vaihtoehto olisi rytmittää riimit esim. kaavalla a-a-b-b tai x-a-x-a, jossa x tarkoittaa että riimiparia ei esiinny.

S

Silta tai ramppi

Lyhyt pre-choruksen paikalle tuleva osa, joka johtaa säkeistöstä kertosäkeeseen. Ei pidä sotkea amerikkalaiseen ”bridgeen”, vaikka ramppiakin joskus kutsutaan bridgeksi.

Sointu

Nykyaikainen länsimainen musiikki perustuu sointuihin. Soinnut ovat useamman samanaikaisesti soivan nuotin kokonaisuus. Kolmen eri nuotin yhdistelmä on kolmisointu, mutta kolmisointujen lisäksi popissa käytetään runsaasti mausteisempia neljän tai useamman sävelen sointuja (esim. septimi- eli seiskasoinnut). Monissa popbiiseissä säkeistö tai kertosäe perustuu lyhyehköön kolmen tai neljän soinnun sointukiertoon, joka toistuu osan läpi useita kertoja. Tavallisin C-duurin sointukierto olisi C, F, ja G.

Säkeistö

[A-osa, verse] Samalla melodialla mutta eri sanoin toistuvaa osaa sanotaan säkeistöksi. Biisin kokonaistarinassa säkeistö yleensä kertoo yksityiskohtia esim. tapahtumapaikasta tai henkilöistä.

Sävelasteikko

Nykyaikainen länsimäinen musiikki perustuu kahdentoista nuotin järjestelmään. Popmusiikissa tavallisin sävelasteikko on duuri. Esimerkiksi C-duuri alkaa c-sävelestä ja jatkuu siitä ylöspäin (c, c#, d, d#, e, f, f#, g, g#, h, a, a#). Duurissa kulkevia sävellajeja on kaiken kaikkiaan kaksitoista (C duuri, C# duuri, D duuri jne). Erityisesti jazzissa ja raskaammassa rockissa käytetään duurin ja sitä hieman surullisemmalta kuulostavan mollin lisäksi ns. modaalisia asteikkoja. Moodeja voi testailla soittamalla pianolla vain valkoisia näppäimiä, mutta aloittaen asteikon muualta kuin C-nuotista (siitä tulisi C duuri) tai A-nuotista (siitä aloitettu valkoisilla näppäimillä soitettu asteikko on A molli). Toista esim. d-säveltä samalla kun soitat toisella kädellä d-e-f-g ja niin edelleen: olet löytänyt doorisen asteikon!

T

Tahti

Musiikin keston perusyksikkö. Tyypillisesti popbiisin säkeistö on neljä, kahdeksan tai kuusitoista tahtia pitkiä. Jos kappaleessa tuntuu luontevalta laskea YY-kaa-koo-nee, YY-kaa-koo-nee, eli jos kappaleessa lasketaan neljään, on tahtilaji neljä neljäsosaa (merkitään 4/4). Tahti on tällöin neljän iskun mittainen (eli yksi YYkaakoonee). Muita tavallisia tahtilajeja on valssi eli 3/4 (YY-kaa-koo, YY-kaa-koo) ja 6/8 (YY-kaa-koo-nee-vii-kuu, YY-kaa-koo-nee-vii-kuu) ja vaikkapa suomalaisessa kansanmusiikissa esiintyvä 5/4.

Tekijänoikeudet

Kun sinä teet uuden biisin, ja joku toinen myy sen levy-yhtiölle omanaan, rikkoo hän sinun tekijänoikeuksiasi vastaan. Sinulla on oikeus edellyttää, että sinut mainitaan ja tunnistetaan kappaleesi tekijänä. Suomessa tekijänoikeuksia hallinnoi Teosto, jonka asiakkailla on oikeus turvautua heidän oikeusapuunsa.

Tempo

[syke, bpm] Kun naputat musiikin tahdissa jalkaa, kertoo jalan liike yleensä kappalen tempon tai sykkeen. Englanniksi käytetään lyhennettä bpm eli ”beats per minute” (sykettä minuutissa). Nopeassa biisissä jalka polkee tiuhempaan, ja yksi tahti hurahtaa ohi nopeammin.

V

Virtuaalisoitin

Useimmiten äänitysohjelmassa (DAW) toimiva plug-in, joka tuottaa ääniä. Osa virtuaalisoittimista perustuu aiemmin äänitettyjen soittimien ääniin, eli soittamasi tai ohjelmoimasi äänet haetaan kovalevylle ladatusta äänikirjastosta. Toiset virtuaalisoittimet syntetisoivat uusia ääniaaltoja, eli niissä ohjelma itse tuottaa uusia ääniä sävellykseesi.


Previous page
Previous page